Muutoksia Tuunissa

Taidepaja Tuunissa on tapahtunut muutoksia, niistä päälimmäisenä ihan fyysinen muutto uusiin tiloihin K.H. Renlundin museon Roosin talon pihassa olevaan piharakennukseen, Suolamakasiiniin. Purkasimme haikein mielin Vohvelikahvilan tiloista teokset seiniltä ja materiaalit pusseihin ja laatikoihin.

Huomasimme samalla, miten valtavasti töitä talven aikana olikaan syntynyt, osa keskeneräisiä ja osa valmiita.

Uudet tilat eivät olleet ihan itsestään valmiit, vaan Suolamakasiinit olivat vuosia  toimineet varastona ja satunnaisena työpajatilana. Aloitimme raivaamalla. Järjestely toimi tavallaan puhdistavana operaationa ja rakensimme tilasta omaa.

Tilan pohjana toimi yhdessä rakennettu suunnitelma ja haavekuva, jota lähdettiin luomaan todeksi. Tilaan haluttiin keltaista, oranssia, värikkyyttä, retrosohva, taidetta, kahvia ja mattoja.

18986582_10155312735568476_1057730424_o

Osa hyllyistä ja koreista ostettiin käytännön syistä uutena, mutta kierrätysteeman mukaisesti päällystimme pahvilaatikoita farkkukankaalla ja hain kierrätyskeskuksesta erilaisia koreja ja laatikoita. Lopputulos on meidän mielestä viihtyisä ja muutos oli melkoinen. Seinille ripustettiin tekemiämme tekstiilitöitä.

This slideshow requires JavaScript.

Halusimme esitellä uusia tiloja myös muille ja Siivouspäivän kirppistapahtuman yhteydessä avasimme toimintaamme avoimessa Tuunissa. Työpajoissa rakennettiin erilaisia koruja ja kodinesineitä pyörän osista ja muista rojuista. Ekovingen puutarhan Jouni piirrätti pajassa ihmisillä pyörän osista rakentamallaan laiteella hienoja geometrisiä piirrustuksia.  Sade ajoi suurimman osan myyjistä kotiin ennen aikojaan, mutta meidän tiloissa riitti vilinää koko päivän. Upeita  kohtaamisia riitti ja tuloksena syntyi kauniita esineitä ja upeita taideteoksia.

Tuuni jatkaa vielä kesäkuun uusissa tiloissa ja saimme viime kerralla uuden osallistujankin. Heinäkuu lomaillaan ja elokuussa jatketaan. Kaikenlaisia uusia juttujakin on tiedossa. Ihanaa, muutokset on hyvästä, ne pitää asiat ja energiat liikkeellä.

-minttu-

19022467_10155312735318476_1027352083_o

eu-blogi

Tekstiilijäte taiteeksi ja tavaraksi eli överisti vain väriä, ei kulutusta

Tiesitkö, että kun kasvatetaan yhden t-paidallisen verran puuvillaa, sen kasvattamiseen kuluu noin 7 ja puoli ammeellista vettä, valmistusprosessissa vettä kuluuvielä lisäksi 20 000 teekupin verran ja vaarallisia kemikaaleja käytetään puolentoista jauhopaketin verran.? Vain yhden T-paidan valmistukseen siis. HUH. Urban Times sivusto on julkaissut lyhyesti asian selittävän t-paidan tarinan sarjakuvana. Lisään sen tämän postauksen loppuun.

Tekstiilejä kulutetaan Suomessa vuosittain noin 70 000 tonnia, joista uudelleen käyttöön menee noin 30 % ja kierrätykseen 14 %.  Lue lisää tekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuuksista ja uhista täältä.

17797487_10155121338873476_230893598_o

Ei ole niin kovin kauankaan siitä, kun kaikki kodin tekstiilit käytettiin hyvin ja hartaasti. Kaikki mahdollinen korjattiin, aikuisten risoista vaatteista tehtiin pienempiä, kaikki lumput leikattiin siivousräteiksi ja matonkuteiksi, ja lopuilla langan pätkillä täytettiin vaikka tyynyjä. Mitään ei jäänyt yli eikä mitään valmistettu liikaa. Nykyään muotikausi on aina vain lyhempi ja halpavaateketjuilla on alerekit pullollaan ympäri vuoden. Kaikkea on liikaa ja ihmiset kuluttavat aina vain enemmän. Ympäristöhaitat eivät ole edes ainut halpavaateteollisuuden ongelmakohta vaan vaatteen valmistus ei yleensä kestä myöskään eettistä tarkastelua. Vaatteiden ekologisuudesta ja eettisyydestä voit lukea lisää esimerkiksi täältä Vihreiden vaatteiden sivuilta.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että mitään ei kannata ostaa enään uutena. Kaiken saa käytettynä ja loput voi tehdä itse. Olemme ylittäneet maapallon kantokyvyn jo aikoja sitten ja jokaisen olisi muutettava elintapojaan, jotta mitään toivoa enää puhtaasta elämästä olisi. Lisää voit lukea vaikka WWF:n julkaisemasta Living Planet Report 2016 .

TUUNIssa ekologiset arvot ovat luovuuden pohjalla. Huhtikuussa tuunataan pehmeitä matskuja.  Olemme tuoneet omia käytöstä jääneitä vaatteita, ostaneet kierrätyskeskuksesta vanhoja tekstiilejä ja lankoja ja kaivelleet roskiksia. Käytämme materiaalin loppuun asti.

Hulinan festeille teimmenuorten kanssa monenlaisia tekstiiliteoksia koristamaan paikkaa ja nyt tapahtuman jälkeen ripustimme niitä teoksiksi sekä ulos että ikkunoihin ja räsyistä kudotaan urakalla mattoja ja koreja.

Kaiken voi käyttää uudestaan ja pienillekin paloille löytyy vielä uusi elämä kun käyttää mielikuvitustaan. Kevät näkyy kukissa ja auringoissa.

Ajassa ei tarvitse palata taaksepäin, mutta perinteitä voi päivittää. Räsyt ja kirpparit. Kirjontatyöt ja tupsut. Korit, korut ja kirjavuus. Etnisiä ilmeitä koneilla.

TUUNIssa pohdittiin väriä ja övereitä. Tykättiin kummastakin. Överisti väriä ja kaikkea, paitsi ei uutena, harmaus ja ylikulutus kyllästyttää!

T-paidan tarina:

T-paidan-tarina

-minttu-

eu-blogi

Hulinaa Tuunissa

Oman matkani juuret kohti aktiivista kulttuuri- ja kansalaisvaikuttajaa nojaavat tiukasti erilaisten tapahtumien järjestelyihin, niin nuorena likkana, kuin nyt vanhempana tätinäkin. Yhdessä tekeminen, vapaaehtoistyö ja  oman kulttuurin luominen omista lähtökohdista voimauttaa ihmistä. Se, että voi itse tehdä ja luoda uutta, antaa tunteen siitä, että asioihin voi vaikuttaa, ei vain vastaanottaa. Kun minua pyydettiin tekemään tulevan Vaihtoehtomusiikin festivaalin, Hulinafestin dekoraatioita, tiesin heti, että haluan pyytää Tuunilaiset mukaan hommiin, jotta voimme jakaa yhdessä tapahtuman tuottamiseen ja yhteiseen projektiin liittyvän kokemuksen. Luoda yhteisen, poikkitaiteellisen teoksen ja täydentää visuaalisella ilmeellä kokonaisvaltaista festarikokemusta myös muille.

hulinafest-kansikuva-2_0-825x510

Pohjana festien visuaaliselle ilmeelle otin bändit ja niiden musan. Suunnittelu alkoi siis musiikista ja niistä mielikuvista, mitä se herätti. Näin mielessäni Berliinin kadut, graffitteja, levyn kansia ja julisteita, sekä roskataidetta, väriä ja tekstiilejä.  Hain inspiraatiota Berliinin roskataidemuseon nettisivuilta ja eri graffittitaiteilijoiden töistä.

 

Aloitimme postereista. Tietokoneaikana harvinaiset, käsinpainetut ja maalatut julisteet näyttivät ihan sairaan hienoilta ja kokeilimme erilaisia pintoja, printtejä ja painotekniikoita ja pohdimme sitä, millaisia me itse olisimme julisteina, elokuvina, bändeinä ja biiseinä.

17310464_10155045555738476_1502768379_o

Teksteiksi julisteisiin nappasimme festien bändien biisien nimiä.

17269711_10155045555708476_911985992_o

 

Julisteilla täytetään maaliskuun lopulla festaripaikan seiniä ja niiden seuraksi tuodaan Graffittitaiteilija Tomi Rajalan töitä ja ehkäpä saadaan myös videoinstallaatioita.

17273329_10155045555158476_1841516245_o

Julisteiden ja graffittien seuraksi kattoon ripustetaan värikkäitä kolmiulotteisia tekstiilitaideteoksia, jotka muodostavan kokonaisuuden ja  yhtenäisen teoksen.

17311466_10155045555143476_739206070_o

Yhteisö, sosiaalisuus, yhdessä tekeminen, vaihtoehtoinen tapa elää.

Ne toimivat. Me toimimme.

Taiteen kautta ja ennen kaikkea ihmisinä.

Projekti ja Hulina jatkuu ensi kerralla.

Stay tuned! Pysy Tuunissa!

-minttu-

eu-blogi

 

Inspiroidutaan ITE taiteesta!

ITE-taide on suomalaista nykykansantaidetta. ITE taiteessa traditionaalisuus on korvattu tekijänsä yksilöllisellä taiteilijuudella ja omaperäisellä luovuudella.  ITE lyhenne viittaa sanoihin Itse Tehty Elämä. Lue lisää täältä!

Tuunissa tutustuttiin eilen K.H. Renlundin ITE-museon  Metsällä ja Savannilla näyttelyyn. Rakennamme itse oman näköistä elämää, teemme taidetta ekologisesti ja niillä materiaaleilla mitä löydämme ympäristöstämme.

ite-logo-www

Tällä kertaa Tuunin tekijät lisääntyivät kolmen tunnin aikana yli puolella ja tutustuimme toisiimme taideteosten kautta. Jokainen etsi näyttelyn seasta itselle mieluisimman työn ja esittelimme toisemme töiden kautta.  Meistä löytyi monenlaista: introverttejä, eläinrakkaita, yöeläjiä, pehmeitä punkkareita, roskataiteilijoita.

Piirsimme hetken museossa, joimme kahvia ja teetä ja pohdimme muotoja ja värejä .

16777009_10154969919618476_827625183_o

ITE-museosta liukastelimme pihan poikki omaan tupaamme Taideleipomoon ja jatkoimme töiden työstämistä pohtien omia juuriamme. Vuosirenkaitamme, niitä asioita, jotka meistä on tehnyt juuri meidät.

Tekniikka oli tällä kertaa vapaa, materiaalina puiset lastut ja oksasiivut, langat, nauhat, korkit, värit. Inspiraationa ITE- taiteen värikkäät teokset.

Osa jatkoi jo museolla piirtämäänsä luonnosta suoraan päälle. Kuvasta löytyy tiukkoja katseita, kissa ja hän, revontulet ja moniulotteista pintaa. Yksi osa työstä lähti vielä kotiin hakemaan pintaansa väriä. Mitä upeaa väriloistoa!

Yksi otti aiheekseen kauniit, sorjat linnut. Vihreää ja kukan terälehtiä. Vapauden pyrähdys ja kaunis ihmishahmo. Tämäkin kokonaisuus jäi vielä leipomoon odottamaan jatkokäsittelyä.

Yksi valitsi museosta herkän karhun aiheekseen, kaunista metsän ruskeaa ja vihreää. Puinen aihe jatkui vielä pajalla liimalla ja maalilla, kauniita vuosirenkaita. Tämäkin valmis työ paljastuu ensi kerralla.

16776970_10154969974708476_643793585_o

Savannilla ja metsällä kohtasimme myös mahtavia lintuja:

Vaaleanpunapäisiä korppikotkia. Kauniita piirrustuksia, herkkiä pieniä, oransseja siipiä ja ideanpaikkoja. Nekin ripustetaan roikkumaan ensi viikolla.

Öisin lentäviä pöllöjä. Tarkkaa piirrustusta ja ompelijan sormia ilman ainuttakaan neulaa.

Toiset saapuivat vasta tässä vaiheessa, ottivat inspiraationsa kuvista ja jatkavat työskentelyä ensi kerralla.

16777090_10154969972688476_914776554_o

Tällä kertaa olimme kaikki ihanan keskeneräisiä.  Pienen hetken kaikki paikalla. Yksi jäi kokonaan kuvaamattakin, toiselta ei kuvattu edes nopeaa maalausta, kolmannelta piirrustustakaan. Kaikki valmiit työt jäi vasta ensi kertaan.  Keskityimme siihen, että olisi hyvä olla. Että jokainen ehti tulla mukaan ja kuuli, keitä me muut olimme. Jatkamme tutustumista ensi kerralla. Jatkamme töitämme ensi kerralla.

16804643_10154969972993476_1656711976_o

Sitä elämä on. Jatkumista, vuosirenkaita, hetkiä, jotka tekevät meistä meitä, pienen pieniä viivoja kannoissa. Kasvamme jokainen omana itsenämme, osana sitä suurta systeemiä, missä elämme.

-minttu-

eu-blogi

Valoa, varjoa ja roskataidetta

Tiedättekö, että maailma hukkuu roskaan? Tuottamamme jätteen määrä kasvaa koko ajan hurjaa vauhtia. Sekä Tyynellä Valtamerellä että Atlantilla kelluu valtavia, maanosien kokoisia muovilauttoja ja ennustetaan, että pian maailman merissä on enemmän muovia kuin kaloja. Lisää aiheesta voi lukea vaikka täältä tai täältä.

Roskan kierrätyksen myötä materiaali saa onneksi edes uuden elämän. Kierrättämisen myötä myös huomaa, kuinka paljon kääreitä ostamissamme tavaroissa on. Tulee mietittyä, miksi muoviin kääritään kaikki, kun vaihtoehtojakin on. Maailma on kyllä onneksi pikkuhiljaa heräämässä.  Esimerkiksi Intiassa kiellettiin juuri kokonaan ikiaikaisesti säilyvän, kierrätykseen kelpaamattoman muovin käyttö (lue lisää täältä). Ranskassa kiellettiin muoviset kertakäyttöastiat (asiasta voit lukea vaikka täältä). Toivon, ettei aiheen pariin herätä liian myöhään.

16667747_10154947702153476_1830692284_o

Tuunissa ekologisuus on tärkeä arvo. Käytämme luovuutta myös siihen, miten vanhasta saa jälleen uutta. Miten roskasta saa käyttökelpoista. Ja löytyykö vaihtoehtoja uuden ostamiselle?

16710333_10154947701663476_1167706179_o

Itse olen aina nähnyt kierrätyskeskukset ja roskikset parhaina askartelumateriaalin varastoina. Ensinnäkin, ne ovat halpoja tai ilmaisia ja toiseksi,ei koskaan tiedä mitä jännittävää löytyy. Kolmanneksi, kierrätys ei lisää maailman jätetaakkaa.

16650903_10154947702168476_2095573883_o.jpg

Kävin täydentämässä Tuunin askarteluvarastoja. Esimerkiksi Ekocenteristä löytyi vanhoja ruotsalaisia viikkolehtiä ja maailman kauneimmat lintupelikortit, jotka löysivät heti tiensä taideteoksiin.

16667612_10154947701793476_1505296618_o

Senteillä ja euroilla voi löytää mitä mielenkiintoisimpia elementtejä, nappeja, helmiä, nauhoja, pitsejä, niittejä, renkuloita, rinkuloita. Roskista saa yllättävän näyttäviä yksityiskohtia. Myös työkaluja, saksia, vasaroita, veitsiä ja pihtejä löytää joskus ihan pilkkahintaan.

16709333_10154947701708476_1016410870_o.jpg

Eilen atkoimme Puu-teeman työstöä nuorten kanssa pohtimalla omia valo- ja varjopuolia. Niitä oksia, jotka ovat jostain syystä katkenneet liian isojen myrskyjen tai taakkojen painosta. Niitä versoja, jotka kasvavat tuuheina. Materiaalina käytimme pihalta löytyneitä katkenneita oksia, rautalankaa ja kaikkea roskaa mitä Tuunin lootista löytyi.

Osa lähti pohtimaan itse materiaalia.  Miten luopua kontrollista materiaalin edessä, jolla tuntuu olevan oma tahto? Mitä sitten, kun lanka ei taivukaan kuten sen pitäisi tai kun oksat katkeaakin kesken matkan? Miten antautua olemaan vain, hyväksyä matkalle tulleet esteet ja jatkaa silti.

16650983_10154947701788476_406532197_o

Osa lähti pohtimaan omia vahvuuksiaan ja sitä valoa mikä elämässä on.

16709401_10154947702073476_719061661_o.jpg

Yksi jatkoi edellisen työnsä suojaisaa teemaa rakentamalla häkkiä riippukeinuineen.

16710263_10154947702078476_374628660_o.jpg

Minun puuni kasvoi mustaa ja valkoista ja vähän vihreää.

16710582_10154947999353476_2088733860_o

Oli valkoista pitsiä, mustaa ja yön lintu. Höyheniään vielä odotellen.

16710600_10154947701658476_595164340_o

Oli punaista ja mustaa. Pieni Tikli oksillaan. Silkkinauhasta roikkuen.

Oli avoin riemukas häkki iloineen ja suruineen.

16650882_10154947701983476_1673193940_o

Yhdessä ne sulattivat paperiset hiutaleet ja valloittivat taideleipomon ikkunan.

16710348_10154947701698476_723464609_o

Totesimme olevamme täynnä valoja ja varjoja.

Jokaikinen.

Olevamme itsejämme juuri niiden kaikkien vuoksi.

-minttu-

eu-blogi

MINÄpuu

Mistä minun siemeneni ovat lentäneet? Minne juureni ulottuvat? Mitä oksillani roikkuu? Mistä saan ravintoa? Miten yhteytän elämää? Millainen on minun runkoni?

16492414_10154927588853476_1091924754_o

Millä kuvalla ja millä sanoilla kuvaan itseäni juuri nyt?

16465885_10154927588793476_1661772612_o

Mitä haluan kertoa itsestäni muille?

16491445_10154927588388476_353841846_o

Maalaan itsestäni puun. MINÄpuun.

16492602_10154927588183476_1004645639_o

Värin pisaroita.

16466086_10154927588053476_1238232044_o

Mustaa, valkoista ja harmaan sävyjä.

16522061_10154927589448476_1831341710_o

Osa vielä jatkuu.

16465942_10154927588983476_1786445951_o

Toiset valmistuivat suojapilviksi.

16491512_10154927588763476_936846394_o.jpg

Toiset haavetunteiksi.

16523548_10154927589428476_1077267675_o

Puut kertoivat meistä.

16466668_10154927588648476_940488110_o

Olimme hetken ihan valmiita. Kauniita. Rauhassa.

-minttu-

eu-blogi

TUUNIssa leivotaan taidetta torstaisin

TUUNI avasi eilen ovensa Taideleipomon tiloissa. Tammikuun graafinen harmaus syleili meidät leipomon lämpöön ja aloitimme nuorten voimauttavan taidetoiminnan pienellä, rauhallisella porukalla. TUUNI jatkuu läpi vuoden, torstaisin museokorttelissa. Mukaan saa tulla, jos on 15-29 vuotias.

16465984_10154927588913476_2083168496_o

TUUNissa perimmäisenä ajatuksena on tutustua itseemme, omiin toiveisiimme, vahvuuksiin ja haasteisiin. Etsiä yhdessä omaa paikkaa maailmassa ja pohtia suhdettamme ympäristöön. Luovan toiminnan kautta voimme voimaantua ja nähdä hyvää sielläkin,  missä sitä ei näytä olevan.

12985444_1029927680413406_6188854734194709237_n
Kuva: Ulla Nikula

TUUNIn ohjaajana toimin minä, Minttu, roskataiteilija, tuunaaja-artesaani, ihmisystävällinen sosionomi ja taidepajaohjaaja. Olen itsekin seikkaillut läpi elämäni monen mutkan kautta ja työstänyt suhdettani maailmaan aina taiteen ja kädentaitojen kautta. Olen huomannut, että silloin kun asiat tuntuvat olevan jumissa, luova toiminta antaa avaimia, jotka avaavat ovia tulevaisuuteen. Uskon positiivisuuden voimaan ja rehellisyyteen. TUUNIssa haluan olla tukena, innostaa ja kannustaa eteenpäin. Olla tasa-arvoinen. Oppia itsekin. Tehdä taidetta.

16174909_10154874935758476_8209001061314867989_n

Ennen ensimmäistä kokoontumista olemme Munjuttu-hankkeen Johannan kanssa siivonneet Taideleipomoa, kantaneet pöytiä, ostaneet siveltimiä ja maaleja. Minä olen lisäksi kerännyt rojuja pyöräkorjaamon lattioilta, penkonut teatterin roskia ja tehnyt paintilla logoja. Olen pohtinut teemoja ensimmäiselle kuukaudelle ja hankkinut vielä lisää tarvikkeita. Johanna on markkinoinut pajoja eri puolille ja laskenut budjetteja, avannut sähköposteja ja tehnyt tiedotteita. Varmaan muutakin.

16491289_10154927589788476_391642063_o

Eilen vihdoin avasin ovet ensimmäisille nuorille. Kaikkia jännitti. Olimme kaikki innostuneita. Teimme taidetta. Siitä seuraavassa postauksessa.  Tervetuloa TUUNIin!

-minttu-

eu-blogi