Mun jälki – meidän polku kulttuuripyöräreitti

Ekologisuutta ja omaa identiteettiä pyöräilyn ja taiteen keinoin käsittelevä kulttuuripyöräreitti on reitti, joka on rakennettu nuorten kanssa nuorille tärkeisiin paikkoihin syksyllä 2017, ja jota kuka tahansa voi vapaasti käyttää ja jatkaa.

img_0973.jpg

Mun jälki- Meidän polku Kulttuuripyöräreitillä voit pohtia omaa paikkaasi maailmassa, suhdettasi ympäristöön ja niitä jälkiä mitä jätät jälkeesi. Reitillä pohditaan omaa paikkaa sukupolvien ketjussa ja omia juuria kehollisten harjoitteiden kautta, kyseenalaistetaan ja pohditaan sääntöjen noudattamisen ja rikkomisen tärkeyttä graffiti-taiteen avulla ja pohditaan suhdetta ympäristöön pyöräilemällä, havainnoimalla reittiä ja rakentamalla ympäristötaideteoksia.  Reitin varrella tutustutaan taidemuseon näyttelyihin ja pohditut asiat sanallistetaan ja ajatuksia rakennetaan luovan kirjoittamisen avulla. Taiteen avulla voit saada uudenlaisia näkökulmia maailmaan.

Parhaimman ja kokonaisvaltaisimman kokemuksen saat, jos toteutat, esimerkiksi muutamien päivien aikana, reitin kokonaisuudessaan, mutta voit myös valita osia toteutettavaksi itsenäisinä kokonaisuuksina.

Muistathan, että konkreettisten taideteosten tekemiselle tarvitset aina maanomistajan taikka kiinteistön omistajan luvan. 

TAUSTAA

Nykyisten sosiaalisten ja ekologisten haasteiden monimutkaisuuden ja yhteen kietoutumisen vuoksi on entistä tärkeämpää hyödyntää erilaisia näkökulmia ratkaisuissamme kohti kestävää kehitystä ja hyvinvointia. Kestävä kehitys lähtee siitä, että näemme edessämme vaihtoehtoja valmiiden ratkaisujen sijaan ja että tiedostamme olevamme osa isoa kokonaisuutta, johon voimme valinnoillamme vaikuttaa. Kriittinen ajattelu ja vallitsevien rakenteiden kyseenalaistaminen on välttämätöntä, jotta muutos nykyisiin ekologisesti kestämättömiin rakenteisiin saadaan aikaan.  Tarvitsemme ratkaisujemme pohjalle mahdollisuuden riittävään tietoon asiasta ja lisäksi empaattista herkkyyttä toimiaksemme oikein. Toimijuus syntyy paitsi suhteessa itseensä ja resursseihinsa, myös suhteessa toisiin ja ympäristöön. Kehollisuus aisteineen pelkän rationaalisen, mekaanisen ajattelun lisänä auttaa rakentamaan kokonaista maailmankuvaa ja omaa paikkaa siinä, ei muun luonnon yläpuolelle, vaan osana kokonaisuutta. Kestävä kehitys on hyvinvointia. Ne asiat, jotka ovat hyväksi ympäristölle, ovat myös hyväksi sinulle.

Herätteeksi:

Katso Arto O. Salosen You tube video Ekososiaalisesta sivistyksestä https://www.youtube.com/watch?v=BX3oZ2M7igU&feature=youtu.be !

KULTTUURIPYÖRÄREITTI

AVAA AISTISI! TARKKAILE YMPÄRISTÖÄSI! KOE, NÄE, HAISTA, MAISTA, TUNNE! AJATTELE! TOIMI!

  1. KATARIINAN KALMISTO JA ITE- MUSEO

Taustaa Katariinan Kalmistosta: “1710 -luvulla koetun ruttoaallon jälkeen seuraava iski uudelleen vuonna 1779. Uutta ruttoaaltoa silmälläpitäen rakennettiin Katariinan kalmisto männikön keskelle. Kalmistot ovat valkoisiksi rapattuja kivestä tehtyjä pulpettikattoisia rakennuksia. Niitä ympäröivän 1,5 metriä korkean aidan on suunnitellut rakennusmestari Jungell.”  (Ahmas Kristina, Kokkolan rakennuskulttuuria, 1992, 106)

IMG_0941.JPG
Kuva: Johanna Holmbäck

JUURET-TYÖPAJA KATARIINAN KALMISTOSSA

Ohjaus: Anthoni Levonsaari

TYÖPAJAN TAUSTAA

Pohditaan omia juuria ja paikkaa maailmassa. Tarkoituksena on herätellä ymmärrystä itsestä osana laajempaa kokonaisuutta. Innoittajana on lähiympäristö ja sen historia.

Tutustutaan teemaan kehollisten harjoitteiden kautta Katariinan kalmistolla. ITE-museolla pohditaan tarkemmin kokemusten herättämiä tuntemuksia ja ajatuksia. Luodaan jälkiä keskustellen, kirjoittaen ja piirtäen. Halutessa voi vielä lopuksi tutustua museon näyttelyyn.

KEHOLLINEN ILMAISU JA LIIKETYÖSKENTELY

Kehollinen ilmaisu ja liiketyöskentely ovat osalle ihmisistä vieraita. Ne voivat nostaa esiin epävarmuutta ja jännitystä – mutta myös yllättäviä ja miellyttäviä kokemuksia. Kiireettömän ja luottamuksellisen ilmapiirin luomalla varmistat, että kukin osallistuja saa riittävästi aikaa sekä tutkia ja kokeilla että pohtia kokemaansa.

Harjoitteisiin ja niiden luomien kokemusten pohtimiseen kannattaa varata reilusti aikaa. Kokijalle on usein mielekkäämpää tehdä rauhassa yksi harjoite kuin saada pikainen maistiainen kaikista. Kuulluksi tuleminen on ihmiselle tärkeää, ja osallistujien kaikenlaiset kokemuksen ovat sen vuoksi huomionarvoisia. Tarvittaessa keskustelua voi herätellä kysymällä, tuntuiko jokin harjoite erityisen helpolta tai vaikealta. Tunteita voi käsitellä esimerkiksi pohtimalla, missä kohdin kehoa ja millä tavoin jokin tietty tunne tuntui. Mikäli jokin tilanne on osoittautunut ongelmalliseksi, voi vaikkapa udella, miten osallistuja sen ratkaisi ja onko muilla vastaavia kokemuksia.

Kehollisessa työskentelyssä on tärkeää kunnioittaa kunkin omaa tilaa. Harjoitteista saa aina kieltäytyä. Jo ennalta voi sopia paikan, johon voi tällöin vetäytyä toviksi ja osallistua jälleen, kun oma olotila sen sallii. Kosketukseen kannattaa pyytää lupa, vaikka se olisi vain kädestä pitelyä.

ASETTAUTUMINEN JA ALKUPIIRI
IMG_0933.JPG
Kuva: Johanna Holmbäck

Tavoite: Pohjustaa tulevaa työskentelyä

  • Asettautukaa yhteiseen piiriin siten, että kaikki näkevät toinen toisensa.
  • Nimirinki: Sano oma nimesi. Kerro lyhyesti jostakin mukavasta asiasta, joka on viime aikoina tapahtunut.
  • Draamasopimus:

Työpajan teemana on juuret. Tarkoituksena on pohtia yhteyttä elinympäristöön. Minkälaiseen maaperään haluaisin juurtua? Työskentely tapahtuu yksin ja ryhmässä. Aluksi tehdään yksinkertaisia aisteja herätteleviä harjoitteita. Sen jälkeen liikutaan kevyesti. Lisäksi keskustellaan lyhyesti harjoitteiden herättämistä tuntemuksista ja huomioista.

Harjoitteet ovat hyvin vapaamuotoisia. Kurkistetaan niiden kautta omaan sisäiseen maisemaan. Voit itse valita, mitä kokemuksistasi haluat jakaa. Oikeaa tai väärää tapaa kokea tai kuvata kokemaansa ei ole. Kysy, mikäli kysyttävää on. Kunnioitathan työskennellessäsi omaa ja muiden tilaa! Osallistu oman tilasi mukaan. Tarvittaessa voit vetäytyä hetkeksi syrjään ja liittyä taas mukaan, kun siltä tuntuu.

VIRITTÄYTYMINEN

Tavoite: Rauhoittuminen ja keskittyminen. Hyvän seisoma-asennon löytäminen ja hengityksen vapauttaminen. Kehon ja aistien herättely.

  • Maadoittuminen
    • Pysykää edelleen piirissä. Varmistakaa, että kullakin on ympärillään noin sylin verran liikkumatilaa.
    • Sulje silmät tai pidä ne puoliavoinna. Hengitä muutamaan kertaan omaan tahtiin nenän kautta sisään ja suun kautta ulos. Sen jälkeen anna hengityksen kulkea vapaasti, pakottamatta.
    • Anna käsiesi levätä kehon sivuilla ja kehosi huojahdella ikään kuin maa hieroisi jalkapohjiasi. Etsi äärirajoja: kohtia, joissa olet vähällä menettää tasapainosi. Hengitä. Anna huojunnan laantua, kunnes vain pieni sisäinen liike on jäljellä. Anna kehosi hakeutua mukavaan asentoon.
    • Kuvittele, että jalkapohjistasi kasvavat juuret syvälle maahan. Vaikka liikkuisit, juuret pysyvät kiinni maassa. Nilkkasi, polvesi ja sääresi lepäävät jalkateriesi päällä. Lantiosi malja on jalkojesi jatkeena ja sen varassa lepää selkärankasi. Hartiasi ovat vapaat, kätesi roikkuvat sivuilla. Kainaloissasi on tilaa, kyynärpääsi ja polvesi ovat hereillä. Sormistasi ja sormiesi väleistä kasvavat pienet versot. Päänuppisi keinuu selkäruotosi jatkeena. Kuvittele, että päälaelta kulkee hopeinen lanka omaan tähteesi. Kellut maan ja taivaan välillä. Hengitä.
    • Kehosi keskustassa, navan ja häpyluun välillä, on aurinko. Anna hengityksesi laajentaa ja supistaa aurinkoa.
    • Aseta kätesi kehosi keskustan päälle. Se on koti, paikka, johon voit aina tarvittaessa palata. Hengitä. Pyöräytä kevyesti käsiäsi muutaman kerran molempiin suuntiin.
    • Kun olet valmis, voit aukaista silmäsi ja astua takaisin tähän hetkeen.
    • Haluaako joku jakaa kokemuksensa tai kysyä jotakin?
  • Karhu halaa puuta – energian aistiminen ja kuljetus
    • Edelleen piirissä ja seisoma-asennossa. Sulje silmäsi tai pidä ne puoliavoinna. Varmista, että kellut maan ja taivaan välillä, ja että hengityksesi kulkee vapaasti.
    • Aseta kätesi noin hartioidesi korkeudelle siten, kuin niiden välissä olisi rantapallo tai puu. Hengitä. Keskity aistimaan tilaa käsiesi välissä.
    • Kuljeta ”rantapalloa” omaan tahtiin puolelta toiselle. Hengitä. Palaa alkuasentoon.
    • Kuljeta ”rantapalloa” omaan tahtiin ylös ja alas. Hengitä. Palaa alkuasentoon.
    • Keskity aistimaan energia käsiesti välissä. Nosta ”rantapallo” pääsi yläpuolelle ja anna sen täyttyä sen verran, kuin siinä hetkessä tuntuu hyvältä. Hengitä. Kuljeta ”rantapallo” pääsi ja kehosi lävitse kehosi keskustaan.
    • Aseta kätesi kehosi keskustan päälle. Hengitä. Pyöräytä kevyesti käsiäsi muutaman kerran molempiin suuntiin.
    • Kun olet valmis, voit aukaista silmäsi ja astua takaisin tähän hetkeen.
    • Haluaako joku jakaa kokemuksensa tai kysyä jotakin?
TILAN AISTIMINEN JA YHTEYDEN LUOMINEN

Tavoite: Ympäristön aistiminen ja henkilökohtaisen suhteen luominen siihen.

  • Liikkeellinen tutkimusmatka sokkona n. 20 minuuttia
    • Asettautukaa jonoon siten, että otatte toisianne kädestä kiinni. Vaihtoehtoisesti kunkin osallistujan välissä voi olla risu tai oksa.
    • Sulje silmäsi. Hengitä. Varmista, että kellut maan ja taivaan välillä.
    • Jonon vetäjä kuljettaa jonoa rauhallisesti tilassa. Välillä vetäjä pysäyttää etenemisen. Tällöin kukin saa keskittyä omiin aistimuksiinsa ja tuntemuksiinsa. Mitä kuulet? Haistat? Tunnet?
  • Yhteys omaan puuhun
    • Havainnoi ympäristöäsi ikään kuin vastasyntyneen silmin. Löydät lähistöltä puun, joka puhuttelee sinua. Mene sen luokse.
    • Sulje silmäsi tai pidä ne puoliavoinna. Ota kehollinen yhteys puuhun. Käytä eri kehonosiasi. Nojaa puuhun. Syleile sitä.
    • Kuuntele puuta. Jos sillä olisi ääni, mitä se kertoisi sinulle?
    • Kiinnitä huomiota erilaisiin tuntemuksiin ja mielikuviin, joita nousee esiin.
    • Kun olet valmis, voit aukaista silmäsi ja astua takaisin tähän hetkeen.
    • Haluaako joku jakaa kokemuksensa tai kysyä jotakin?

JÄLKI-TYÖPAJA ITE-MUSEOLLA

Taustaa ITE-museosta: “Vuonna 1813 kauppias Anders Roos laati oman, juuri valmistuneen talonsa innoittamana, piirustukset Pedagogion opettajan uudelle asumukselle. Talo valmistui vuonna 1816 ja edustaa kustavilaista tyylisuuntaa. Rakennusta kutsuttiinkin ”kivikouluksi. (Ahmas Kristina, Kokkolan rakennuskulttuuria, 1992, 57) Vuonna 2009 ITE-museo siirtyi Näyttelyhallin nimellä kulkeneeseen ”Kivikouluun”. Rakennus kantaakin nykyään nimeä ITE-museo. (https://www.kokkola.fi/palvelut/kulttuuripalvelut/museot_ja_perinnetyot/kh_renlundin_museo/ite/fi_FI/ite_museo/. Viitattu 6.11.2017)”

IMG_0952
Kuva: Johanna Holmbäck

Tavoite: Jäsennellä kokemuksia kirjallisesti ja kuvallisesti.

Tarvikkeet: Kyniä ja paperia kirjoittamiseen, väriliituja ja vähintään A3-kokoista paperia piirtämiseen.

  • Tajunnanvirtakirjoitus n. 5 minuuttia
    • Kirjoita viisi minuuttia taukoamatta ja kynää paperista nostamatta. Muotoseikoista, kuten isoista alkukirjaimista ja välimerkeistä ei tarvitse välittää. Teksti jää itsellesi.
    • Aloita sanoilla: ”Jos olisin puu, olisin…”.
    • Ohjaaja antaa merkin, kun kirjoittaminen on aika saattaa loppuun.
    • (*Jatkotyöstö: Lue teksti läpi ja alleviivaa 3-5 itseäsi puhuttelevaa sanaa tai lausetta.)
  • Kokemuspiirros ja keskustelu n. 30 minuuttia
    • Muistele kokemuksiasi työpajan ajalta. Minkälaisia tunteita, vaikutelmia ja muistoja mieleesi jäi? Jäljitä ne vapaamuotoisesti piirtäen paperille (10 minuuttia). Pyri täyttämään paperin pinta kokonaan. Teoksen ei tarvitse olla esittävä. Keskity väreihin, muotoihin ja liikkeen kuvailuun.
    • Tarkastele teostasi. Mitä näet? Nimeä teoksesi. Kerro kuvastasi muille. (10 minuuttia.)
    • Tarkastelkaa teoksia yhteisesti. Minkälaisia yhtymäkohtia ja eroavaisuuksia näette? Löydättekö teoksille yhteisen teeman ja nimen? (10 minuuttia.)
    • (*Jatkotyöstö: Tarkastele teoksia. Mitä näet? Minkälaisia tunteita, muistoja ja mielikuvia kukin teos sinussa herättää? Kirjaa post-it-lapuille vaikutelmiasi, yksi sana tai lause per lappu. Kiinnitä laput teokseen tai sen lähettyville.)

Nimeä, kuvaa ja jaa teoksesi!

IMG_0962
Kuva: Johanna Holmbäck

@ekovinge #kehonjälki #jälki #munjälki #munjälkimeidänpolku

LOPPUPIIRI JA PURKU n. 15 minuuttia
  • Minkälaisia tuntemuksia ja kokemuksia työpaja kokonaisuudessaan herätti? Mikä tuntui helpolta, mikä vaikealta?
  • Mahdollinen kotitehtävä työpajan pohjalta.
  • Yhteinen lopetus. Kiitos ja hei hei!

* Jatkotyöstö: Kerättyä materiaalia voi hyödyntää myöhemmin esimerkiksi runon kirjoittamisessa.

Kuvaa mieleisesi puu ja jaa se!

IMG_20171025_163607 (1).jpg
Kuva: Minttu Nikula

@ekovinge  #josolisinpuu #jälki #munjälki #munjälkimeidänpolku.

Katso ensimmäisen työpajan video

 

  1. RAUTATIEN ALIKULKUSILTA

IMG_0982.JPG

Ohjeistus: Minttu Nikula:

”Minä olen olemassa ja minulla on mahdollisuus vaikuttaa.”

Pohditaan graffitien avulla alakulttuureita ja sääntöjen merkitystä joko keskustelemalla tai kirjoittamalla aiheesta.  Avataan silmiä katsomaan graffititaidetta ja urbaania ympäristöä eri tavalla. Kannustetaan osallisuuteen ja kriittiseen ajatteluun. Tärkeää on, että jokainen saa ilmaista mielipiteensä ja kertoa oman kantansa. Pohditaan omaa olemassaoloa, omaa identiteettiä, toiveita, haaveita. Omaa mahdollisuutta vaikuttaa asioihin.  Tehtävät soveltuvat hyvin myös itsenäisesti toteuttevaksi kaupunkia tai mitä tahansa lähiympäristöä kiertäen ja kokemuksista kirjoittaen tai kertoen.

  • Onko graffitit osa urbaania kulttuuria ja ilmaisunvapautta vai ilkivaltaa?
  • Onko graffitit osoitus, että kulttuuri on olemassa, että minä olen olemassa?

Vertaa laiton toiminta (esim. poliittiset graffitit, tägit, Banksy) tai laillinen toiminta (esim. muraaliteokset: Figarol-kissa, Leffateatterin seinä, luvalliset graffitipaikat).IMG_0986.JPG

Etsi omaa olemassaoloasi tällä hetkellä kuvaava graffiti.

  • Mitä kuva kertoo sinusta, siitä millainen olet juuri nyt, tai minkälainen haluaisit olla?
  • Miksi olet olemassa?
  • Esittele kuva toisille joko kuvaamalla ja kirjoittamalla tai kertomalla.

Etsi, kuvaa tai tee:

  • TÄGI- nimimerkki, yksinkertainen, yksivärinen
24007875_10155815872523476_1299200318_o
Kuva: Minttu Nikula

 

  • THROW UP – pienempi, usein yksivärinen nopea teos
IMG_0995
Kuva: Johanna Holmbäck
  • PIISSI- master piece, piece of art, usein monivärinen teos
IMG_0991
Kuva: Johanna Holmbäck
  • MURAALI – iso, monivärinen seinämaalaus
23998364_10155888496972156_1080889623_o
Kuva: Marja Karake

Graffititaiteeseen liittyy usein myös STICKERIT, eli tarrat ja erilaiset SABLUUNAT, joita voidaan käyttää:

Tee oma nimimerkki, oma tägi tarrapohjalle ja jätä jälki itsestäsi.

  • Löydätkö maailmasta tai itsestäsi asian, jonka haluaisit muuttaa? Tee oma iskulause, jätä jälkeesi sanoma!

Kuvaa mieleisesi graffiti, oma iskulauseesi tai tägisi ja jaa se!

 

@ekovinge #olenolemassa #jälki #munjälkimeidänpolku #munjälki

 

  1. TEOLLISUUSALUEEN LÄPI PYÖRÄILY

    23960731_10155815872528476_1049605559_o
    Kuva: Minttu Nikula

Ohjeistus: Minttu Nikula:

”Millainen on ihmisen vaikutus maapalloon?”

Katso Steve Cuttsin You tube video: https://www.youtube.com/watch?v=WfGMYdalClU

  • Tarkkaile ääniä ja visuaalista ympäristöä.
  • Haluaisitko asua tällaisessa ympäristössä?
  • Miten teollinen ympäristö vaikuttaa kehoosi, ajatuksiisi, tunteisiisi?
  • Kuvaa ruma , saastunut tai roskainen ympäristö ja jaa se!
24085033_10155815890183476_674592004_o.jpg
Kuva: Minttu Nikula

@ekovinge #ihmisenjälki #jälki #munjälki #munjälkimeidänpolku

Pohdittavaa/tehtäviä:

  • Miten minä voin vaikuttaa ilmastonmuutokseen?
  • Mikä on ensimmäinen askel kohti ilmastoystävällisempää elämää? Entä toinen?
  • Kerää viikon ajan tuottamasi muovi-, paperi-, metalli-, lasi- ja kartonkiroskat,
  • Kierrätä!
  • Vaihda viikon ajan kaksi liharuokaa kasvisruokaan.
  • Pidä viikossa yksi päivä, jolloin et osta mitään.

Taustatietoa:

ILMASTONMUUTOS

Ilmaston lämpeneminen ihmisen toiminnan seurauksena on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistämme. Se vaikuttaa kielteisesti jo nyt ihmisiin ja luontoon ympäri maailmaa. Ilmastoystävällisyys ei ole lainkaan vaikeaa ja on useasti myös taloudellisesti järkevää. Koska suurin osa ilmastovaikutuksistamme syntyy energiasta, ruoasta ja liikkumisesta, ovat myös ratkaisut niissä.

Lisätietoa: https://wwf.fi/uhat/ilmastonmuutos/

YLIKULUTUS

Mikäli kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvitsisimme lähes neljä maapalloa. Ylikulutus tarkoittaa, että kulutamme enemmän kuin mikä on maapallon rajoissa kestävää. Meidän on kuitenkin mahdollista elää niin, että jälkipolvet voivat nauttia puhtaasta ja elinvoimaisesta ympäristöstä. Maailman ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Ylikulutuspäivä on viime vuodet pysytellyt elokuun alussa. Käytämme siis noin seitsemässä kuukaudessa luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi. Suurin syy tähän on kasvava hiilijalanjälkemme.  Suomalaiset kuluttavat oman osansa maailman luonnonvaroista noin nelisen kuukautta maailman keskiarvoa aiemmin. Vuonna 2017 suomalaisten ylikulutuspäivä oli 3. huhtikuuta.

Lisätietoa: https://wwf.fi/uhat/ylikulutus/

HIILIJALANJÄLKI

Ekologinen jalanjälki on mitta sille, kuinka suuren maa- ja vesialueen tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmien kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen ja syntyneiden jätteiden käsittelyyn.

Mittaa oma hiilijalanjälkesi: http://www.footprintcalculator.org/

 

 

  1. TERVAHOLMAN PYÖRÄTIE

IMG_1012.JPG
Kuva: Johanna Holmbäck

 

 

Ohjeistus Minttu Nikula:

”Millaisen jäljen jätän itsestäni? Millaisia jälkiä me yhdessä, yhteisenä sukupolvena jätämme itsestämme? Mikä on minun paikkani maailmassa?”

TAUSTAA YMPÄRISTÖTAITEESTA:

Ympäristötaide on rakennettuun kulttuuriympäristöön tai luonnonympäristöön tehtyä taidetta. Ympäristötaideteos voi olla myös teko, tapahtuma tai prosessi. Ympäristötaiteeksi voidaan sanoa myös ekologisia asioita käsittelevää taidetta. Pyörätien varteen on istutettu sipulikukkia ja muodostettu ympäristötaideteoksia.

IMG_1013.JPG
Kuva: Minttu Nikula
  • Pohdi reitin varrella koettuja asioita, tunteitasi, ajatuksiasi ja sitä tietoa, mitä sinulla on maapallon tilasta, omasta paikastasi siinä ja työstä luonnosta löytyvien materiaalien avulla oma jälkesi luontoon pyörätien varrelle ympäristötaideteokseksi.
  • Tarkkaile ympäristöä, löytyykö sieltä paikka, joka viehättää sinua erityisesti? Löydätkö ympäristöstä jonkin herätteen, mitä haluat työstää eteenpäin? Voit tehdä teoksen yhdessä parin kanssa, ryhmänä tai yksin. Voit aloittaa uuden teoksen tai jatkaa jo olemassa olevia jälkiä.
  • Miten teokset muuttuvat vuodenaikojen mukaan? Miten teokset muuttuvat vuosien varrella?

Nimeä, kuvaa ja jaa taideteoksesi!

IMG_1034.JPG

@ekovinge #ympäristötaide #jälki #munjälki #munjälkimeidänpolku

Katso toisen työpajan video

 

  1. ROOSIN TALO

Taustaa Roosin talosta: “1813 valmistunut Roosin talo on kauppias Andreas Roosin perheelleen rakennuttama kotitalo. Rakennus edustaa kustavilaista uusklassismia sekä Ruotsalaista kartanorokokoota. Kartanorokokoon piirteitä ovat esimerkiksi mansardikatto sekä pääsisäänkäynnin kaarevat portaat. Kiinteistö on toiminut Roosien jälkeen myös yläalkeiskouluna sekä Pohjoismaisen yhdyspankin tiloina. (Ahmas Kristina, Kokkolan rakennuskulttuuria, 1992, 44-45)”

IMG_0976.JPG
Kuva: Johanna Holmbäck

Ohjeistus Jouni Tapio:

LUOVA KIRJOITTAMINEN

Luovan kirjoittamisen tehtävillä tähdätään liikuttamaan jokaisen yksilöllistä tapaa ajatella ja tehdä havaintoja ympäröivästä maailmasta. Tätä ajattelua ja havaintojen tekemistä tehdään näkyväksi kirjoittamisen harjoitteilla. Jokaisella on omalaatuinen tapa ajatella ja kirjoittaa. Jokaisen harjoitteen jälkeen asiat voidaan halutessa jakaa muille ryhmäläisille. Muistivihon ja kynän lisäksi työskentelyssä eduksi on herkkä, tarkka ja avoin mieli. Voit tehdä kirjoittamisen harjoitteet esimerkiksi taidenäyttelyyn tutustumisen yhteydessä tai puiston penkillä istuessasi

Lista sanoja:

Tavoite on tehdä lista sanoja. Tämä on hyvä harjoite tehtäväksi työskentelyn alussa.  Herättelee jokaisen yksilöllistä assosiaatiokykyä. Tärkeintä harjoitteessa on se, että sanojen listaamista tehdään taukoamatta.

  • Kirjoita lista sanoja. Kirjoita yksi sana kerrallaan. Aikaa on 5 minuuttia. Sanojen ei tarvitse liittyä toisiinsa. Ensimmäinen sana esimerkiksi JÄLKI.
IMG_1051
Kuva: Minttu Nikula

Kymmenen asiaa:

  • Kirjoitetaan kymmenen asiaa. Esimerkiksi ”kymmenen asiaa, jotka muistan” tai ”kymmenen asiaa, jotka tiedän”. Hyvä harjoite nk. tyhjän paperin kammoon.  Tehtävää muokkaamalla voit valita itse aiheen, joista tahdot kymmenen asiaa kirjoittavasi.
  1. Kirjoita kymmenen asiaa, jotka muistan. Asioiden ei tarvitse liittyä toisiinsa. Aikaa on noin 10min.
  2. Jatko tehtävä: Valitse yksi kirjoittamasi asia, josta haluat kirjoittaa enemmän.

Havainnointi:

Tavoitellaan aistien herkistymistä kulkemalla luonnossa tai muussa ympäristössä. Ympäristön havainnoinnin jälkeen pysähdytään johonkin mukavaan paikkaan ja tehdään automaatiokirjoitus tehtävä (kirjoitetaan pysähtymättä, nostamatta kynää paperista). Tehtävän annon yhteydessä ohjaaja määrittelee muutaman sanan, joista kirjoittaminen aloitetaan. Harjoitteen voit toteuttaa esimerkiksi taidenäyttelyssä tai puistossa.

IMG_1046
Kuva: Minttu Nikula

 

 

  • Tee 10min kävelylenkki. Havainnoi ympäristöä. Pohdi mitä näet, mitä tunnet, mitä haistat jne. Lenkin jälkeen pysähdy kirjoittamaan aloittaen lauseella: Näen polullani askeleita, jotka…
IMG_1070
Kuva; Minttu Nikula

Kuvaa kirjoittamasi runo, ympäristön jälki tai taideteos ja jaa se!

#näenpolullaniaskeleitajotka #jälki #munjälki #munjälkimeidänpolku

 

  1. OMA PAIKKA

20170524_123106
Kuva: Jouni Tapio

Ohjeistus: Minttu Nikula

LOPPURUNO

Kirjoitetaan post it lapuille/muille pienille papereille yhdessä seuraavien ohjeiden mukaan:

  1. Kirjoita kaksi tunnetta, jotka tunsit Katariinan Kalmiston JUURET työpajassa.
  2. Kirjoita kaksi itseäsi kuvaavaa sanaa, jotka muistuvat mieleesi rautatien alikulkusillan graffiteista.
  3. Kirjoita kaksi asiaa, jotka tulevat mieleesi, kun ajattelet teollisuusaluetta.
  4. Kirjoita kaksi adjektiivia (laatua kuvaavaa sanaa), jotka tulevat mieleesi siitä, kun upotit sormesi multaan Tervaholman pyörätiellä.
  5. Kirjoita kaksi matkaa kuvaavaa verbiä (teon sanaa).
  6. Kirjoita kaksi asiaa, joista kirjoitit luovan kirjoittamisen pajassa Roosin talolla.
  7. Kirjoita yksi sana, joka kuvaa koko kulttuuripyöräreittiä.

Kootkaa kaikki sanat pöydälle ja järjestelkää niitä.

(Ryhmässä esim näin: )

  1. Kaikki saavat siirrellä lappuja yhtä aikaa n. 10 min.
  2. Jokainen saa vuorollaan vielä siirtää lappuja.
  3. Jokainen saa vuorollaan siirtää vielä halutessaan max. 3 lappua
  4. Jokainen saa vuorollaan vielä vaihtaa halutessaan yhden lapun paikkaa.
  5. Luetaan syntynyt runo ääneen.
IMG_1078
Kuva: Minttu Nikula

Lopuksi voit vielä kirjoittaa koko kulttuuripyöräreitistä ja kokemuksistasi vapaamuotoisen esseen aiheella Mun jälki – meidän polku.

Katso kolmannen työpajan video

 

 

 

 

 

 

 

Advertisements

Puutarhan terveiset

20170808_160825

Ekovingen puutarhalla kasvukausi alkaa olemaan loppusuoralla. Juureksista retiisit valmistuivat nopeasti ja olivat kookkaita ja syömäkelpoisia jo heinäkuun puolessa välissä. Porkkanat, nauriit ja perunat valmistuvat vielä. Tampereen seudulta lahjoituksena saamamme raparperi juurtuu onnellisesti yhteen kasvatuslaatikoista ja tuottaa myös pienen sadon. Yrtit kuten persilja, salvia, mintut ja sitruunaruoho viihtyivät välillä ulkona ja välillä sisällä kasvihuoneessa. Niitä on napsittu pitkin kesää.

20170808_160540Kasvihuoneessa kukoistaa parhaillaan. Tomaatit, paprikat ja kurkut ovat kukkineet ja pienet hedelmän alut ovat jo näkyvissä. Osa avomaakurkuista ovat jo valtavan kokoisia. Jännäksi käy ehtivätkö tomaatit ennen hallaa kypsiksi vai joudummeko hiukan lämmittämään kasvihuonetta muutamia viikkoja sähköpatterin avulla.

20170815_171723

Puutarhalle tehtiin eurolavoista penkkejä jotka on tarkoitus vielä maalata sopivilla sävyillä ennen syksyä.

-jouni-

eu-blogi

Vaja kierrätetystä puusta

Ekovingelle rakentui vaja kierrätetystä “roskapuusta”. Vingenkadun remontista jääneet kevyet “eurolavat” tulivat käyttöön Ekovingen puutarhalla. Vajoja rakennettiin peräti kaksi kappaletta. Nyt pysyy romut kuivassa vaikka kesä vähän kastelisikin.

Parasta näiden vajojen rakentamisessa oli suunnittelu ja sommittelu käytössä olevan puutavaran ehdoilla. Materiaalikulut koostuivat pelkistä ruuveista ja muutamista kulmaraudoista, kaikki muu oli kierrätettyä. Näistä puisista “trukinlavoista” rakennettaessa on kyllä vain mielikuvitus rajana. Niitä jäi käyttämättä useampia, mitäs niistä vielä tekis? Olisko ideoita?

 

-jouni-

 

eu-blogi

Tekstiilijäte taiteeksi ja tavaraksi eli överisti vain väriä, ei kulutusta

Tiesitkö, että kun kasvatetaan yhden t-paidallisen verran puuvillaa, sen kasvattamiseen kuluu noin 7 ja puoli ammeellista vettä, valmistusprosessissa vettä kuluuvielä lisäksi 20 000 teekupin verran ja vaarallisia kemikaaleja käytetään puolentoista jauhopaketin verran.? Vain yhden T-paidan valmistukseen siis. HUH. Urban Times sivusto on julkaissut lyhyesti asian selittävän t-paidan tarinan sarjakuvana. Lisään sen tämän postauksen loppuun.

Tekstiilejä kulutetaan Suomessa vuosittain noin 70 000 tonnia, joista uudelleen käyttöön menee noin 30 % ja kierrätykseen 14 %.  Lue lisää tekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuuksista ja uhista täältä.

17797487_10155121338873476_230893598_o

Ei ole niin kovin kauankaan siitä, kun kaikki kodin tekstiilit käytettiin hyvin ja hartaasti. Kaikki mahdollinen korjattiin, aikuisten risoista vaatteista tehtiin pienempiä, kaikki lumput leikattiin siivousräteiksi ja matonkuteiksi, ja lopuilla langan pätkillä täytettiin vaikka tyynyjä. Mitään ei jäänyt yli eikä mitään valmistettu liikaa. Nykyään muotikausi on aina vain lyhempi ja halpavaateketjuilla on alerekit pullollaan ympäri vuoden. Kaikkea on liikaa ja ihmiset kuluttavat aina vain enemmän. Ympäristöhaitat eivät ole edes ainut halpavaateteollisuuden ongelmakohta vaan vaatteen valmistus ei yleensä kestä myöskään eettistä tarkastelua. Vaatteiden ekologisuudesta ja eettisyydestä voit lukea lisää esimerkiksi täältä Vihreiden vaatteiden sivuilta.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että mitään ei kannata ostaa enään uutena. Kaiken saa käytettynä ja loput voi tehdä itse. Olemme ylittäneet maapallon kantokyvyn jo aikoja sitten ja jokaisen olisi muutettava elintapojaan, jotta mitään toivoa enää puhtaasta elämästä olisi. Lisää voit lukea vaikka WWF:n julkaisemasta Living Planet Report 2016 .

TUUNIssa ekologiset arvot ovat luovuuden pohjalla. Huhtikuussa tuunataan pehmeitä matskuja.  Olemme tuoneet omia käytöstä jääneitä vaatteita, ostaneet kierrätyskeskuksesta vanhoja tekstiilejä ja lankoja ja kaivelleet roskiksia. Käytämme materiaalin loppuun asti.

Hulinan festeille teimmenuorten kanssa monenlaisia tekstiiliteoksia koristamaan paikkaa ja nyt tapahtuman jälkeen ripustimme niitä teoksiksi sekä ulos että ikkunoihin ja räsyistä kudotaan urakalla mattoja ja koreja.

Kaiken voi käyttää uudestaan ja pienillekin paloille löytyy vielä uusi elämä kun käyttää mielikuvitustaan. Kevät näkyy kukissa ja auringoissa.

Ajassa ei tarvitse palata taaksepäin, mutta perinteitä voi päivittää. Räsyt ja kirpparit. Kirjontatyöt ja tupsut. Korit, korut ja kirjavuus. Etnisiä ilmeitä koneilla.

TUUNIssa pohdittiin väriä ja övereitä. Tykättiin kummastakin. Överisti väriä ja kaikkea, paitsi ei uutena, harmaus ja ylikulutus kyllästyttää!

T-paidan tarina:

T-paidan-tarina

-minttu-

eu-blogi

Mun kulttuuri – Mun Kokkola -taidepaja

 

 

seireenit

Postauksen kuvituksena käytetty Jarmo Valtasen taideteosten kuvia                

Tammikuussa aloitimme ”Mun kulttuuri – Mun Kokkola” nimellä kulkevan taidepajakokonaisuuden, jonka K.H.Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo tuottaa osana valtakunnallista Mun juttu – meidän tulevaisuus –hanketta. Museo toimii hankkeessa osatoteuttajana.  Pajakokonaisuutta lähdettiin työstämään kulttuuriperinnön käsitteen ympärille. Mukaan lupautuneet taiteilijat ovat kaikki erityyppisiä joten eri tekniikat tulevat kevään ja syksyn aikana varmasti nuorille tutuiksi. Teatterikuraattorin panos muodostuu myös tärkeäksi, sillä ryhmäytymiseen ja teeman herättelyyn käytetty aika on tärkeää, jotta pajan aikana teemoja ei raapaistaisi vain pinnalta.

IMG_7935

 

”Aloitustapaamisen järjestäminen ammatilaisen vetämänä pari kuukautta ennen varsinaista työpajaa oli onnistunut ja suositeltava tapa vastaavissa hankkeissa. Sen muutaman tunnin aikana, mitä tapaaminen kesti, nuoret ja minä, työpajan vetäjä, opimme tuntemaan toisiamme jo sen verran, että työpajan alkaessa meidän ei tarvitse jännittää toisiamme enää niin paljon eli voimme siirtyä itse tekemiseen nopeammin ja luontevammin. 

Tapaamisen jälkeen loin whatsappryhmän, mihin olen laittanut tulevaan työpajaan liittyvää kuvamateriaalia ajatusten ja ideoiden herättämiseksi.”

Näin kirjoitti taiteilija Jarmo Valtanen ”Mun kulttuuri – Mun Kokkola” -ryhmän tapaamisen jälkeen. Kokoonnuimme tuolloin tammikuun lopulla Kokkolan kaupunginteatterille nuorten ja Jarmon kanssa pajakokonaisuuteen herättelevään tuokioon teatterikuraattori Esko Tynkkysen johdolla. Esko pisti meitä miettimään, minkälaista roolia kulttuuri, perinne ja perinteet elämässämme näyttelevätkään. Pohdimme myös nuorten kesken, minkälaisiin paikkoihin nuoruus Kokkolassa liittyy, nouseeko jokin paikka esille kaikkien kertomuksissa vai onko se paikka jokaiselle omansa. Nuoret mainitsivat esimerkiksi kirjaston, missä on mukava paitsi viettää aikaa mutta myös sen kiinnostavan arkkitehtuurin. Osa nuorista mainitsi meren rannan, joillekin kavereiden kanssa kokoontuminen laavulla oli mukava tapa viettää aikaa.

Keskusteluiden lomassa Esko johdatteli meidät tekemään kulttuuria tuottavia laitteita kehoistamme, yhdessä. Välillä ”näyttelimme” esimerkiksi sitä, miltä näyttää turistilaumalle opastettu kierros nuorten hengailupaikoissa. Luulen, että jokainen meistä joutui jonkin verran epämukavuusalueemme ulkopuolelle. Jälkikäteen ainakin minä mietin, että välillä epämukavuusalueella on hyvä käydä! Sieltä voi aina tarttua mukaan jotain uutta. Ja nämä uudet asiat voivat johdatella elämässä aivan uusiin suuntiin, tai vahvistaa omia tavoitteita. Ainakin se luo uskoa itseen ja se jos mikä on tärkeää. Luulenpa, että paras ponnistusalusta elämään on vahva tunne juurista ja hyvä usko itseen.

Näitä teemoja tulemmekin nyt kuluvan vuoden aikana kolmen eri taiteilijan sekä teatterikuraattorin opastuksella pyörittelemään tässä taidepajassa.

 

-Johanna, koordinaattori

 

eu-blogi

 

Hulinaa Tuunissa

Oman matkani juuret kohti aktiivista kulttuuri- ja kansalaisvaikuttajaa nojaavat tiukasti erilaisten tapahtumien järjestelyihin, niin nuorena likkana, kuin nyt vanhempana tätinäkin. Yhdessä tekeminen, vapaaehtoistyö ja  oman kulttuurin luominen omista lähtökohdista voimauttaa ihmistä. Se, että voi itse tehdä ja luoda uutta, antaa tunteen siitä, että asioihin voi vaikuttaa, ei vain vastaanottaa. Kun minua pyydettiin tekemään tulevan Vaihtoehtomusiikin festivaalin, Hulinafestin dekoraatioita, tiesin heti, että haluan pyytää Tuunilaiset mukaan hommiin, jotta voimme jakaa yhdessä tapahtuman tuottamiseen ja yhteiseen projektiin liittyvän kokemuksen. Luoda yhteisen, poikkitaiteellisen teoksen ja täydentää visuaalisella ilmeellä kokonaisvaltaista festarikokemusta myös muille.

hulinafest-kansikuva-2_0-825x510

Pohjana festien visuaaliselle ilmeelle otin bändit ja niiden musan. Suunnittelu alkoi siis musiikista ja niistä mielikuvista, mitä se herätti. Näin mielessäni Berliinin kadut, graffitteja, levyn kansia ja julisteita, sekä roskataidetta, väriä ja tekstiilejä.  Hain inspiraatiota Berliinin roskataidemuseon nettisivuilta ja eri graffittitaiteilijoiden töistä.

 

Aloitimme postereista. Tietokoneaikana harvinaiset, käsinpainetut ja maalatut julisteet näyttivät ihan sairaan hienoilta ja kokeilimme erilaisia pintoja, printtejä ja painotekniikoita ja pohdimme sitä, millaisia me itse olisimme julisteina, elokuvina, bändeinä ja biiseinä.

17310464_10155045555738476_1502768379_o

Teksteiksi julisteisiin nappasimme festien bändien biisien nimiä.

17269711_10155045555708476_911985992_o

 

Julisteilla täytetään maaliskuun lopulla festaripaikan seiniä ja niiden seuraksi tuodaan Graffittitaiteilija Tomi Rajalan töitä ja ehkäpä saadaan myös videoinstallaatioita.

17273329_10155045555158476_1841516245_o

Julisteiden ja graffittien seuraksi kattoon ripustetaan värikkäitä kolmiulotteisia tekstiilitaideteoksia, jotka muodostavan kokonaisuuden ja  yhtenäisen teoksen.

17311466_10155045555143476_739206070_o

Yhteisö, sosiaalisuus, yhdessä tekeminen, vaihtoehtoinen tapa elää.

Ne toimivat. Me toimimme.

Taiteen kautta ja ennen kaikkea ihmisinä.

Projekti ja Hulina jatkuu ensi kerralla.

Stay tuned! Pysy Tuunissa!

-minttu-

eu-blogi