Jouni on uusi ekovingen pihalla!

20160808_174955

Heippa kaikille!

Minun nimi on Jouni, mie aloitan tässä kesän kynnyksellä EkoVingellä työpajaohjaajana. Näin aluksi haluaisin jakaa muistoni parin vuoden takaa, kun ensimmäisen kerran huomasin  ekovingen pihalla värikkäät polkupyöräveistokset. Se oli erittäin iloinen yllätys minulle, joka muutettuaan Kokkolaan aloitti luovan alan opiskelut samassa rakennuksessa, jonka takapihalle nämä upeat veistokset yhtäkkiä ilmestyivät. Pihan maisema näyttäytyi minulle todellisena luovuudenpuistona. En silloin osannut edes arvata, että tulisin työskentelemään tässä paikkassa. Odotan innolla näkeväni teitä ekovingellä aiemmin puuhanneita ja tulevia uusia puuhaajia. Kesä tulee jo ja olemme suunnitelleet sitä varten kaikenlaista!

No, kerronpa seuraavaksi hieman taustastani. Olen syntynyt Rovaniemellä ja muutin Kokkolaan neljä vuotta sitten opiskellakseni teatteri-ilmaisun ohjaajaksi(AMK), joksi valmistunkin nyt tulevana kesänä. Koulumme sijaitsi vielä silloin Vingenkadulla kun aloitin opinnot. Olen aikaisemmalta koulutukseltani mekaanikko ja erä- ja luonto-opas. Työskentelin pitkään Ivalossa eräoppaana huskypuistossa toteuttaen pitkiä koiravaljakkovaelluksia Lapin itärajalle. Silloisen työni maisemat olivat alla olevan kuvanmukaiset. Valokuvan otin Inarin kunnassa Kurupää nimisen vaaran päältä. Mainittakoon vielä se, että harrastuksiini kuuluu maisemat, musiikki, sirkus, elektroniikka, kaikenlainen rakentelu ja muu semmonen elämän sisältö.

DCIM100MEDIA

20150519_101820

Oon kiinnostunut polkupyöristä. Polkupyörissä viehättää erityisesti niiden ajamiseen liittyvä vapauden tuntu. Se kun voi halutessaan ajaa minne vaan ja milloin vaan. Ja voi oikaista. Tai valita aivan uusi reitti. Se kun saa itse päättää mitä reittiä ajaa. Tietysti polkupyörän korjailu ja muu rakentelu on palkitsevaa, sillä onhan pyörä ihan kätevä kulkuväline kaikenlaisen tavaran liikuttamiseen. Ja vielä se, että polkupyörän osista voi rakentaa kaikkia siistejä juttuja. Vaikka juuri näyttäviä ite taideveistoksia. Entäpä jos ne veistokset olisivatkin ajettavia, niin minne sie niillä ajaisit?

Onko sulla jokin haave joka liittyy polkupyöriin? Tule toteuttamaan se EkoVingelle! Tai tuu ihan muuten vaa hengaan! Ensimmäinen ”Tuunaa pyöräsi ja tee pyöränosista taidetta!” –tapahtuma on EKOVingellä 12.5.2017 perjantaina klo 18-20.

pyörä ja alusta6

Entäs ekovingen puutarha? No, puutarha on selvinnyt talvesta ja uusi kasvukausi on juuri alkamassa. Tänä kesänä laitettasko käyttöön myös kasvihuoneen? Tuoretta salaatti-kurkku-tomaatti-paprika wokkia siis luvassa loppukesästä?  Tulen puuhailemaan myös ekovingen puutarhalla tulevana kesänä.

Onko sinun sisäinen pieni puutarhatonttusi ulkoilua vailla? Haluatko sieki istuttaa kasvin? Entä kiinnostaako urbaanit sammalgraffitit? No, tiedät missä tämä kaikki mahdollistuu.

ekovingevihr3 copy

Nähdään!

-Jouni

eu-blogi

Tekstiilijäte taiteeksi ja tavaraksi eli överisti vain väriä, ei kulutusta

Tiesitkö, että kun kasvatetaan yhden t-paidallisen verran puuvillaa, sen kasvattamiseen kuluu noin 7 ja puoli ammeellista vettä, valmistusprosessissa vettä kuluuvielä lisäksi 20 000 teekupin verran ja vaarallisia kemikaaleja käytetään puolentoista jauhopaketin verran.? Vain yhden T-paidan valmistukseen siis. HUH. Urban Times sivusto on julkaissut lyhyesti asian selittävän t-paidan tarinan sarjakuvana. Lisään sen tämän postauksen loppuun.

Tekstiilejä kulutetaan Suomessa vuosittain noin 70 000 tonnia, joista uudelleen käyttöön menee noin 30 % ja kierrätykseen 14 %.  Lue lisää tekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuuksista ja uhista täältä.

17797487_10155121338873476_230893598_o

Ei ole niin kovin kauankaan siitä, kun kaikki kodin tekstiilit käytettiin hyvin ja hartaasti. Kaikki mahdollinen korjattiin, aikuisten risoista vaatteista tehtiin pienempiä, kaikki lumput leikattiin siivousräteiksi ja matonkuteiksi, ja lopuilla langan pätkillä täytettiin vaikka tyynyjä. Mitään ei jäänyt yli eikä mitään valmistettu liikaa. Nykyään muotikausi on aina vain lyhempi ja halpavaateketjuilla on alerekit pullollaan ympäri vuoden. Kaikkea on liikaa ja ihmiset kuluttavat aina vain enemmän. Ympäristöhaitat eivät ole edes ainut halpavaateteollisuuden ongelmakohta vaan vaatteen valmistus ei yleensä kestä myöskään eettistä tarkastelua. Vaatteiden ekologisuudesta ja eettisyydestä voit lukea lisää esimerkiksi täältä Vihreiden vaatteiden sivuilta.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että mitään ei kannata ostaa enään uutena. Kaiken saa käytettynä ja loput voi tehdä itse. Olemme ylittäneet maapallon kantokyvyn jo aikoja sitten ja jokaisen olisi muutettava elintapojaan, jotta mitään toivoa enää puhtaasta elämästä olisi. Lisää voit lukea vaikka WWF:n julkaisemasta Living Planet Report 2016 .

TUUNIssa ekologiset arvot ovat luovuuden pohjalla. Huhtikuussa tuunataan pehmeitä matskuja.  Olemme tuoneet omia käytöstä jääneitä vaatteita, ostaneet kierrätyskeskuksesta vanhoja tekstiilejä ja lankoja ja kaivelleet roskiksia. Käytämme materiaalin loppuun asti.

Hulinan festeille teimmenuorten kanssa monenlaisia tekstiiliteoksia koristamaan paikkaa ja nyt tapahtuman jälkeen ripustimme niitä teoksiksi sekä ulos että ikkunoihin ja räsyistä kudotaan urakalla mattoja ja koreja.

Kaiken voi käyttää uudestaan ja pienillekin paloille löytyy vielä uusi elämä kun käyttää mielikuvitustaan. Kevät näkyy kukissa ja auringoissa.

Ajassa ei tarvitse palata taaksepäin, mutta perinteitä voi päivittää. Räsyt ja kirpparit. Kirjontatyöt ja tupsut. Korit, korut ja kirjavuus. Etnisiä ilmeitä koneilla.

TUUNIssa pohdittiin väriä ja övereitä. Tykättiin kummastakin. Överisti väriä ja kaikkea, paitsi ei uutena, harmaus ja ylikulutus kyllästyttää!

T-paidan tarina:

T-paidan-tarina

-minttu-

eu-blogi

Inspiroidutaan ITE taiteesta!

ITE-taide on suomalaista nykykansantaidetta. ITE taiteessa traditionaalisuus on korvattu tekijänsä yksilöllisellä taiteilijuudella ja omaperäisellä luovuudella.  ITE lyhenne viittaa sanoihin Itse Tehty Elämä. Lue lisää täältä!

Tuunissa tutustuttiin eilen K.H. Renlundin ITE-museon  Metsällä ja Savannilla näyttelyyn. Rakennamme itse oman näköistä elämää, teemme taidetta ekologisesti ja niillä materiaaleilla mitä löydämme ympäristöstämme.

ite-logo-www

Tällä kertaa Tuunin tekijät lisääntyivät kolmen tunnin aikana yli puolella ja tutustuimme toisiimme taideteosten kautta. Jokainen etsi näyttelyn seasta itselle mieluisimman työn ja esittelimme toisemme töiden kautta.  Meistä löytyi monenlaista: introverttejä, eläinrakkaita, yöeläjiä, pehmeitä punkkareita, roskataiteilijoita.

Piirsimme hetken museossa, joimme kahvia ja teetä ja pohdimme muotoja ja värejä .

16777009_10154969919618476_827625183_o

ITE-museosta liukastelimme pihan poikki omaan tupaamme Taideleipomoon ja jatkoimme töiden työstämistä pohtien omia juuriamme. Vuosirenkaitamme, niitä asioita, jotka meistä on tehnyt juuri meidät.

Tekniikka oli tällä kertaa vapaa, materiaalina puiset lastut ja oksasiivut, langat, nauhat, korkit, värit. Inspiraationa ITE- taiteen värikkäät teokset.

Osa jatkoi jo museolla piirtämäänsä luonnosta suoraan päälle. Kuvasta löytyy tiukkoja katseita, kissa ja hän, revontulet ja moniulotteista pintaa. Yksi osa työstä lähti vielä kotiin hakemaan pintaansa väriä. Mitä upeaa väriloistoa!

Yksi otti aiheekseen kauniit, sorjat linnut. Vihreää ja kukan terälehtiä. Vapauden pyrähdys ja kaunis ihmishahmo. Tämäkin kokonaisuus jäi vielä leipomoon odottamaan jatkokäsittelyä.

Yksi valitsi museosta herkän karhun aiheekseen, kaunista metsän ruskeaa ja vihreää. Puinen aihe jatkui vielä pajalla liimalla ja maalilla, kauniita vuosirenkaita. Tämäkin valmis työ paljastuu ensi kerralla.

16776970_10154969974708476_643793585_o

Savannilla ja metsällä kohtasimme myös mahtavia lintuja:

Vaaleanpunapäisiä korppikotkia. Kauniita piirrustuksia, herkkiä pieniä, oransseja siipiä ja ideanpaikkoja. Nekin ripustetaan roikkumaan ensi viikolla.

Öisin lentäviä pöllöjä. Tarkkaa piirrustusta ja ompelijan sormia ilman ainuttakaan neulaa.

Toiset saapuivat vasta tässä vaiheessa, ottivat inspiraationsa kuvista ja jatkavat työskentelyä ensi kerralla.

16777090_10154969972688476_914776554_o

Tällä kertaa olimme kaikki ihanan keskeneräisiä.  Pienen hetken kaikki paikalla. Yksi jäi kokonaan kuvaamattakin, toiselta ei kuvattu edes nopeaa maalausta, kolmannelta piirrustustakaan. Kaikki valmiit työt jäi vasta ensi kertaan.  Keskityimme siihen, että olisi hyvä olla. Että jokainen ehti tulla mukaan ja kuuli, keitä me muut olimme. Jatkamme tutustumista ensi kerralla. Jatkamme töitämme ensi kerralla.

16804643_10154969972993476_1656711976_o

Sitä elämä on. Jatkumista, vuosirenkaita, hetkiä, jotka tekevät meistä meitä, pienen pieniä viivoja kannoissa. Kasvamme jokainen omana itsenämme, osana sitä suurta systeemiä, missä elämme.

-minttu-

eu-blogi