Jouni on uusi ekovingen pihalla!

20160808_174955

Heippa kaikille!

Minun nimi on Jouni, mie aloitan tässä kesän kynnyksellä EkoVingellä työpajaohjaajana. Näin aluksi haluaisin jakaa muistoni parin vuoden takaa, kun ensimmäisen kerran huomasin  ekovingen pihalla värikkäät polkupyöräveistokset. Se oli erittäin iloinen yllätys minulle, joka muutettuaan Kokkolaan aloitti luovan alan opiskelut samassa rakennuksessa, jonka takapihalle nämä upeat veistokset yhtäkkiä ilmestyivät. Pihan maisema näyttäytyi minulle todellisena luovuudenpuistona. En silloin osannut edes arvata, että tulisin työskentelemään tässä paikkassa. Odotan innolla näkeväni teitä ekovingellä aiemmin puuhanneita ja tulevia uusia puuhaajia. Kesä tulee jo ja olemme suunnitelleet sitä varten kaikenlaista!

No, kerronpa seuraavaksi hieman taustastani. Olen syntynyt Rovaniemellä ja muutin Kokkolaan neljä vuotta sitten opiskellakseni teatteri-ilmaisun ohjaajaksi(AMK), joksi valmistunkin nyt tulevana kesänä. Koulumme sijaitsi vielä silloin Vingenkadulla kun aloitin opinnot. Olen aikaisemmalta koulutukseltani mekaanikko ja erä- ja luonto-opas. Työskentelin pitkään Ivalossa eräoppaana huskypuistossa toteuttaen pitkiä koiravaljakkovaelluksia Lapin itärajalle. Silloisen työni maisemat olivat alla olevan kuvanmukaiset. Valokuvan otin Inarin kunnassa Kurupää nimisen vaaran päältä. Mainittakoon vielä se, että harrastuksiini kuuluu maisemat, musiikki, sirkus, elektroniikka, kaikenlainen rakentelu ja muu semmonen elämän sisältö.

DCIM100MEDIA

20150519_101820

Oon kiinnostunut polkupyöristä. Polkupyörissä viehättää erityisesti niiden ajamiseen liittyvä vapauden tuntu. Se kun voi halutessaan ajaa minne vaan ja milloin vaan. Ja voi oikaista. Tai valita aivan uusi reitti. Se kun saa itse päättää mitä reittiä ajaa. Tietysti polkupyörän korjailu ja muu rakentelu on palkitsevaa, sillä onhan pyörä ihan kätevä kulkuväline kaikenlaisen tavaran liikuttamiseen. Ja vielä se, että polkupyörän osista voi rakentaa kaikkia siistejä juttuja. Vaikka juuri näyttäviä ite taideveistoksia. Entäpä jos ne veistokset olisivatkin ajettavia, niin minne sie niillä ajaisit?

Onko sulla jokin haave joka liittyy polkupyöriin? Tule toteuttamaan se EkoVingelle! Tai tuu ihan muuten vaa hengaan! Ensimmäinen ”Tuunaa pyöräsi ja tee pyöränosista taidetta!” –tapahtuma on EKOVingellä 12.5.2017 perjantaina klo 18-20.

pyörä ja alusta6

Entäs ekovingen puutarha? No, puutarha on selvinnyt talvesta ja uusi kasvukausi on juuri alkamassa. Tänä kesänä laitettasko käyttöön myös kasvihuoneen? Tuoretta salaatti-kurkku-tomaatti-paprika wokkia siis luvassa loppukesästä?  Tulen puuhailemaan myös ekovingen puutarhalla tulevana kesänä.

Onko sinun sisäinen pieni puutarhatonttusi ulkoilua vailla? Haluatko sieki istuttaa kasvin? Entä kiinnostaako urbaanit sammalgraffitit? No, tiedät missä tämä kaikki mahdollistuu.

ekovingevihr3 copy

Nähdään!

-Jouni

eu-blogi

Hulinaa Tuunissa

Oman matkani juuret kohti aktiivista kulttuuri- ja kansalaisvaikuttajaa nojaavat tiukasti erilaisten tapahtumien järjestelyihin, niin nuorena likkana, kuin nyt vanhempana tätinäkin. Yhdessä tekeminen, vapaaehtoistyö ja  oman kulttuurin luominen omista lähtökohdista voimauttaa ihmistä. Se, että voi itse tehdä ja luoda uutta, antaa tunteen siitä, että asioihin voi vaikuttaa, ei vain vastaanottaa. Kun minua pyydettiin tekemään tulevan Vaihtoehtomusiikin festivaalin, Hulinafestin dekoraatioita, tiesin heti, että haluan pyytää Tuunilaiset mukaan hommiin, jotta voimme jakaa yhdessä tapahtuman tuottamiseen ja yhteiseen projektiin liittyvän kokemuksen. Luoda yhteisen, poikkitaiteellisen teoksen ja täydentää visuaalisella ilmeellä kokonaisvaltaista festarikokemusta myös muille.

hulinafest-kansikuva-2_0-825x510

Pohjana festien visuaaliselle ilmeelle otin bändit ja niiden musan. Suunnittelu alkoi siis musiikista ja niistä mielikuvista, mitä se herätti. Näin mielessäni Berliinin kadut, graffitteja, levyn kansia ja julisteita, sekä roskataidetta, väriä ja tekstiilejä.  Hain inspiraatiota Berliinin roskataidemuseon nettisivuilta ja eri graffittitaiteilijoiden töistä.

 

Aloitimme postereista. Tietokoneaikana harvinaiset, käsinpainetut ja maalatut julisteet näyttivät ihan sairaan hienoilta ja kokeilimme erilaisia pintoja, printtejä ja painotekniikoita ja pohdimme sitä, millaisia me itse olisimme julisteina, elokuvina, bändeinä ja biiseinä.

17310464_10155045555738476_1502768379_o

Teksteiksi julisteisiin nappasimme festien bändien biisien nimiä.

17269711_10155045555708476_911985992_o

 

Julisteilla täytetään maaliskuun lopulla festaripaikan seiniä ja niiden seuraksi tuodaan Graffittitaiteilija Tomi Rajalan töitä ja ehkäpä saadaan myös videoinstallaatioita.

17273329_10155045555158476_1841516245_o

Julisteiden ja graffittien seuraksi kattoon ripustetaan värikkäitä kolmiulotteisia tekstiilitaideteoksia, jotka muodostavan kokonaisuuden ja  yhtenäisen teoksen.

17311466_10155045555143476_739206070_o

Yhteisö, sosiaalisuus, yhdessä tekeminen, vaihtoehtoinen tapa elää.

Ne toimivat. Me toimimme.

Taiteen kautta ja ennen kaikkea ihmisinä.

Projekti ja Hulina jatkuu ensi kerralla.

Stay tuned! Pysy Tuunissa!

-minttu-

eu-blogi

 

Inspiroidutaan ITE taiteesta!

ITE-taide on suomalaista nykykansantaidetta. ITE taiteessa traditionaalisuus on korvattu tekijänsä yksilöllisellä taiteilijuudella ja omaperäisellä luovuudella.  ITE lyhenne viittaa sanoihin Itse Tehty Elämä. Lue lisää täältä!

Tuunissa tutustuttiin eilen K.H. Renlundin ITE-museon  Metsällä ja Savannilla näyttelyyn. Rakennamme itse oman näköistä elämää, teemme taidetta ekologisesti ja niillä materiaaleilla mitä löydämme ympäristöstämme.

ite-logo-www

Tällä kertaa Tuunin tekijät lisääntyivät kolmen tunnin aikana yli puolella ja tutustuimme toisiimme taideteosten kautta. Jokainen etsi näyttelyn seasta itselle mieluisimman työn ja esittelimme toisemme töiden kautta.  Meistä löytyi monenlaista: introverttejä, eläinrakkaita, yöeläjiä, pehmeitä punkkareita, roskataiteilijoita.

Piirsimme hetken museossa, joimme kahvia ja teetä ja pohdimme muotoja ja värejä .

16777009_10154969919618476_827625183_o

ITE-museosta liukastelimme pihan poikki omaan tupaamme Taideleipomoon ja jatkoimme töiden työstämistä pohtien omia juuriamme. Vuosirenkaitamme, niitä asioita, jotka meistä on tehnyt juuri meidät.

Tekniikka oli tällä kertaa vapaa, materiaalina puiset lastut ja oksasiivut, langat, nauhat, korkit, värit. Inspiraationa ITE- taiteen värikkäät teokset.

Osa jatkoi jo museolla piirtämäänsä luonnosta suoraan päälle. Kuvasta löytyy tiukkoja katseita, kissa ja hän, revontulet ja moniulotteista pintaa. Yksi osa työstä lähti vielä kotiin hakemaan pintaansa väriä. Mitä upeaa väriloistoa!

Yksi otti aiheekseen kauniit, sorjat linnut. Vihreää ja kukan terälehtiä. Vapauden pyrähdys ja kaunis ihmishahmo. Tämäkin kokonaisuus jäi vielä leipomoon odottamaan jatkokäsittelyä.

Yksi valitsi museosta herkän karhun aiheekseen, kaunista metsän ruskeaa ja vihreää. Puinen aihe jatkui vielä pajalla liimalla ja maalilla, kauniita vuosirenkaita. Tämäkin valmis työ paljastuu ensi kerralla.

16776970_10154969974708476_643793585_o

Savannilla ja metsällä kohtasimme myös mahtavia lintuja:

Vaaleanpunapäisiä korppikotkia. Kauniita piirrustuksia, herkkiä pieniä, oransseja siipiä ja ideanpaikkoja. Nekin ripustetaan roikkumaan ensi viikolla.

Öisin lentäviä pöllöjä. Tarkkaa piirrustusta ja ompelijan sormia ilman ainuttakaan neulaa.

Toiset saapuivat vasta tässä vaiheessa, ottivat inspiraationsa kuvista ja jatkavat työskentelyä ensi kerralla.

16777090_10154969972688476_914776554_o

Tällä kertaa olimme kaikki ihanan keskeneräisiä.  Pienen hetken kaikki paikalla. Yksi jäi kokonaan kuvaamattakin, toiselta ei kuvattu edes nopeaa maalausta, kolmannelta piirrustustakaan. Kaikki valmiit työt jäi vasta ensi kertaan.  Keskityimme siihen, että olisi hyvä olla. Että jokainen ehti tulla mukaan ja kuuli, keitä me muut olimme. Jatkamme tutustumista ensi kerralla. Jatkamme töitämme ensi kerralla.

16804643_10154969972993476_1656711976_o

Sitä elämä on. Jatkumista, vuosirenkaita, hetkiä, jotka tekevät meistä meitä, pienen pieniä viivoja kannoissa. Kasvamme jokainen omana itsenämme, osana sitä suurta systeemiä, missä elämme.

-minttu-

eu-blogi

Mun juttu – meidän tulevaisuus -hanke

 

EkoVingen puutarha oli Museoviraston rahoittama hanke ja EKOVingen puutarhalla järjestettiin muun muassa ITE-pyöräpajoja Taiteen edistämiskeskuksen tukemana. Hyötykasvipuutarha sai jatkoa syksyllä 2015, kun K.H.Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo aloitti 15-29 –vuotiaille nuorille suunnatussa Mun juttu – Meidän tulevaisuus hankkeessa osatoteuttajana. Hankkeessa on kahdeksan valtakunnallista osatoteuttajaa ja hankkeen toteutusaika on 1.8.2015 – 31.12.2017. Tavoitteena on löytää luovia menetelmiä nuorten osallisuuden ja osaamisen edistämiseen. Meidän keinovalikkona täällä Kokkolassa ovat ITE-taiteen ja taiteen teemat, kulttuuriperintö, pyöräily ja kierrätys sekä ekososiaalisuus. Nämä kaikki sitten näkyvät pajatoiminnoissa, joita järjestämme.

Tähän mennessä Mun juttu -hankkeessa on järjestetty kierrätysmateriaaleja käyttäen tuunauspajoja vaatteille ja asusteille. Lisäksi olemme pitäneet pyörien tuunauspajaa sekä heijastintyöpajaa nuorisokeskus Vingen nuorille. EKOVingen hyötykasvipuutarhalla on myös kuhissut puutarhurin järjestämässä puutarhapajassa, jossa hoidettiin puutarhaa, kasattiin kasvihuonetta ja välillä ihan vain reteesti nautittiin siitä, mitä oli saatu aikaiseksi. Kasvukaudesta ja sadosta nauttiminen ovat oleellinen osa puutarhan hoitoa. Syksyllä myös kuivasimme yrttisatoa ja teimme huumaavan tuoksuisia yrttipusseja, joita sitten hankkeen puutarhurin, Sasu Seppälän, kanssa jaoimme Kokkolassa järjestetyssä Kaupan- ja kulttuurin yössä.  Viime kesän puutarhurimme Sasu on myös pyörämekaanikko ja intohimoinen pyöräilyn harrastaja, joten hänen johdollaan mm. Ehjä ry: nuoret ovat päässeet tutustumaan EKOVinge hankkeen aikana tuotettuihin kulttuuriperintöä esitteleviin pyöräreitteihin.

Mun juttu – Meidän tulevaisuus hankkeessa on meidän osaltamme luotu nuoria osallistava väline, EKOThinkTank. EKOThinkTank on siis hankkeen toiminnassa mukana olleista nuorista koostuva ryhmä, joka paitsi ideoi mutta myös toteuttaa hankesisältöjen puitteissa ohjelmaa. Pajakokonaisuudet on suunniteltu hyvin väljiksi, jotta nuorien omat mielipiteet, toiveet ja ideat varmasti tulevat kuulluiksi ja nähdyksi. Hankkeen ehdoton keskipiste on nuori itse. Koordinaattori sitten pyrkii täällä kulissien takana luomaan puitteita ideoiden toteutukselle.

Tällä hetkellä hankkeessa on täysi vauhti päällä. ITE taiteen teemoista nousevaa ”Mun kultuuri, Mun Kokkola” taidepajakokonaisuus alkoi tammikuussa. Taidepajan vetäjinä ovat taitelijat veistotaitelija Tapani Kokko, graffiti- ja neuletaiteilija Niina Mantsinen ja käsitetaiteilija Jarmo Valtanen. Taidepajan lisäksi Kokkolan kaupunginteatterin teatterikuraattori Esko Tynkkynen on pitänyt nuorille ryhmäytymiseen ja kulttuurin käsitteen ympärille nivoutuvan tuokion. Näitä Eskon osuuksia on toki vielä kevään ja alkusyksyn aikana tiedossa lisää. Eli pääsemme nuorten kanssa todenteolla pureutumaan kulttuurin, perinteen ja perinnön teemoihin sekä taiteeseen. Ainakin ensimmäinen kokoontuminen teatterilla kirvoitti huikeita keskusteluja!

Taiteen parissa jatkamme myös nyt helmikuussa Minttu Nikulan luotsaamassa TUUNI taidetyöpajassa, josta olettekin voineet jo muutamien blogitekstien verran lukea. Palaute TUUNIsta on ollut todella rohkaisevaa ja innostavaa. On ollut mieletöntä huomata jo muutaman kokoontumisen jälkeen, että tämänkaltaiselle toiminnalle on todellakin tilausta ja paikkansa. Nuorilta tuleva välitön palaute kantaa pitkälle!

Seuraamalla hankettamme täällä EkoVingen blogissa, instagramissa @ekovinge sekä facebookissa: EKOThinkTank, pysyt mukana hankkeen toiminnassa. Jos haluat mukaan toimintaamme, niin laita viestiä tai soita hankkeen koordinaattorille Johannalle, johanna.holmback@kokkola.fi, p. 044 7809476. Yhteyttä voit ottaa myös hankkeen some-kanavien kautta.

eu-blogi

Valoa, varjoa ja roskataidetta

Tiedättekö, että maailma hukkuu roskaan? Tuottamamme jätteen määrä kasvaa koko ajan hurjaa vauhtia. Sekä Tyynellä Valtamerellä että Atlantilla kelluu valtavia, maanosien kokoisia muovilauttoja ja ennustetaan, että pian maailman merissä on enemmän muovia kuin kaloja. Lisää aiheesta voi lukea vaikka täältä tai täältä.

Roskan kierrätyksen myötä materiaali saa onneksi edes uuden elämän. Kierrättämisen myötä myös huomaa, kuinka paljon kääreitä ostamissamme tavaroissa on. Tulee mietittyä, miksi muoviin kääritään kaikki, kun vaihtoehtojakin on. Maailma on kyllä onneksi pikkuhiljaa heräämässä.  Esimerkiksi Intiassa kiellettiin juuri kokonaan ikiaikaisesti säilyvän, kierrätykseen kelpaamattoman muovin käyttö (lue lisää täältä). Ranskassa kiellettiin muoviset kertakäyttöastiat (asiasta voit lukea vaikka täältä). Toivon, ettei aiheen pariin herätä liian myöhään.

16667747_10154947702153476_1830692284_o

Tuunissa ekologisuus on tärkeä arvo. Käytämme luovuutta myös siihen, miten vanhasta saa jälleen uutta. Miten roskasta saa käyttökelpoista. Ja löytyykö vaihtoehtoja uuden ostamiselle?

16710333_10154947701663476_1167706179_o

Itse olen aina nähnyt kierrätyskeskukset ja roskikset parhaina askartelumateriaalin varastoina. Ensinnäkin, ne ovat halpoja tai ilmaisia ja toiseksi,ei koskaan tiedä mitä jännittävää löytyy. Kolmanneksi, kierrätys ei lisää maailman jätetaakkaa.

16650903_10154947702168476_2095573883_o.jpg

Kävin täydentämässä Tuunin askarteluvarastoja. Esimerkiksi Ekocenteristä löytyi vanhoja ruotsalaisia viikkolehtiä ja maailman kauneimmat lintupelikortit, jotka löysivät heti tiensä taideteoksiin.

16667612_10154947701793476_1505296618_o

Senteillä ja euroilla voi löytää mitä mielenkiintoisimpia elementtejä, nappeja, helmiä, nauhoja, pitsejä, niittejä, renkuloita, rinkuloita. Roskista saa yllättävän näyttäviä yksityiskohtia. Myös työkaluja, saksia, vasaroita, veitsiä ja pihtejä löytää joskus ihan pilkkahintaan.

16709333_10154947701708476_1016410870_o.jpg

Eilen atkoimme Puu-teeman työstöä nuorten kanssa pohtimalla omia valo- ja varjopuolia. Niitä oksia, jotka ovat jostain syystä katkenneet liian isojen myrskyjen tai taakkojen painosta. Niitä versoja, jotka kasvavat tuuheina. Materiaalina käytimme pihalta löytyneitä katkenneita oksia, rautalankaa ja kaikkea roskaa mitä Tuunin lootista löytyi.

Osa lähti pohtimaan itse materiaalia.  Miten luopua kontrollista materiaalin edessä, jolla tuntuu olevan oma tahto? Mitä sitten, kun lanka ei taivukaan kuten sen pitäisi tai kun oksat katkeaakin kesken matkan? Miten antautua olemaan vain, hyväksyä matkalle tulleet esteet ja jatkaa silti.

16650983_10154947701788476_406532197_o

Osa lähti pohtimaan omia vahvuuksiaan ja sitä valoa mikä elämässä on.

16709401_10154947702073476_719061661_o.jpg

Yksi jatkoi edellisen työnsä suojaisaa teemaa rakentamalla häkkiä riippukeinuineen.

16710263_10154947702078476_374628660_o.jpg

Minun puuni kasvoi mustaa ja valkoista ja vähän vihreää.

16710582_10154947999353476_2088733860_o

Oli valkoista pitsiä, mustaa ja yön lintu. Höyheniään vielä odotellen.

16710600_10154947701658476_595164340_o

Oli punaista ja mustaa. Pieni Tikli oksillaan. Silkkinauhasta roikkuen.

Oli avoin riemukas häkki iloineen ja suruineen.

16650882_10154947701983476_1673193940_o

Yhdessä ne sulattivat paperiset hiutaleet ja valloittivat taideleipomon ikkunan.

16710348_10154947701698476_723464609_o

Totesimme olevamme täynnä valoja ja varjoja.

Jokaikinen.

Olevamme itsejämme juuri niiden kaikkien vuoksi.

-minttu-

eu-blogi

MINÄpuu

Mistä minun siemeneni ovat lentäneet? Minne juureni ulottuvat? Mitä oksillani roikkuu? Mistä saan ravintoa? Miten yhteytän elämää? Millainen on minun runkoni?

16492414_10154927588853476_1091924754_o

Millä kuvalla ja millä sanoilla kuvaan itseäni juuri nyt?

16465885_10154927588793476_1661772612_o

Mitä haluan kertoa itsestäni muille?

16491445_10154927588388476_353841846_o

Maalaan itsestäni puun. MINÄpuun.

16492602_10154927588183476_1004645639_o

Värin pisaroita.

16466086_10154927588053476_1238232044_o

Mustaa, valkoista ja harmaan sävyjä.

16522061_10154927589448476_1831341710_o

Osa vielä jatkuu.

16465942_10154927588983476_1786445951_o

Toiset valmistuivat suojapilviksi.

16491512_10154927588763476_936846394_o.jpg

Toiset haavetunteiksi.

16523548_10154927589428476_1077267675_o

Puut kertoivat meistä.

16466668_10154927588648476_940488110_o

Olimme hetken ihan valmiita. Kauniita. Rauhassa.

-minttu-

eu-blogi

TUUNIssa leivotaan taidetta torstaisin

TUUNI avasi eilen ovensa Taideleipomon tiloissa. Tammikuun graafinen harmaus syleili meidät leipomon lämpöön ja aloitimme nuorten voimauttavan taidetoiminnan pienellä, rauhallisella porukalla. TUUNI jatkuu läpi vuoden, torstaisin museokorttelissa. Mukaan saa tulla, jos on 15-29 vuotias.

16465984_10154927588913476_2083168496_o

TUUNissa perimmäisenä ajatuksena on tutustua itseemme, omiin toiveisiimme, vahvuuksiin ja haasteisiin. Etsiä yhdessä omaa paikkaa maailmassa ja pohtia suhdettamme ympäristöön. Luovan toiminnan kautta voimme voimaantua ja nähdä hyvää sielläkin,  missä sitä ei näytä olevan.

12985444_1029927680413406_6188854734194709237_n
Kuva: Ulla Nikula

TUUNIn ohjaajana toimin minä, Minttu, roskataiteilija, tuunaaja-artesaani, ihmisystävällinen sosionomi ja taidepajaohjaaja. Olen itsekin seikkaillut läpi elämäni monen mutkan kautta ja työstänyt suhdettani maailmaan aina taiteen ja kädentaitojen kautta. Olen huomannut, että silloin kun asiat tuntuvat olevan jumissa, luova toiminta antaa avaimia, jotka avaavat ovia tulevaisuuteen. Uskon positiivisuuden voimaan ja rehellisyyteen. TUUNIssa haluan olla tukena, innostaa ja kannustaa eteenpäin. Olla tasa-arvoinen. Oppia itsekin. Tehdä taidetta.

16174909_10154874935758476_8209001061314867989_n

Ennen ensimmäistä kokoontumista olemme Munjuttu-hankkeen Johannan kanssa siivonneet Taideleipomoa, kantaneet pöytiä, ostaneet siveltimiä ja maaleja. Minä olen lisäksi kerännyt rojuja pyöräkorjaamon lattioilta, penkonut teatterin roskia ja tehnyt paintilla logoja. Olen pohtinut teemoja ensimmäiselle kuukaudelle ja hankkinut vielä lisää tarvikkeita. Johanna on markkinoinut pajoja eri puolille ja laskenut budjetteja, avannut sähköposteja ja tehnyt tiedotteita. Varmaan muutakin.

16491289_10154927589788476_391642063_o

Eilen vihdoin avasin ovet ensimmäisille nuorille. Kaikkia jännitti. Olimme kaikki innostuneita. Teimme taidetta. Siitä seuraavassa postauksessa.  Tervetuloa TUUNIin!

-minttu-

eu-blogi